perjantai 3. helmikuuta 2012

Pro-Mia = Minun oireeni

 
Kysympä vain itseltäni; Haluanko tällaista? (enää) - EN!

Eli jos joku ei tiedä mitä Pro-Mia tarkoittaa, niin minäpä selvennän.


Pro-Mia= Ihminen, jolle bulimia ei ole sairaus vaan elämäntapa.
Pro-mian mielestä bulimia voi kuulua normaaliin elämään. Oksentaminen ja ahmiminen on osa päivittäistä rutiinia.

Minun osaltani kerron sen verran, että ennen se oli tämmöistä. Minulla ei oireet ihan niin pahaksi ole tässä about vuoden aikana mennyt, että noita karvoja olisi alkanut kasvamaan. Samoin viiltely jäi touko-kesäkuussa pois kuvioista. Eikä ahmimiskohtauksia ole ollut syksyn jälkeen. Oksentelua vain, jopa normaalikokoisten ruokamäärien jälkeen. Mutta syyllisyyden, yksinäisyyden tunne, oksentelu ja täydellisen kropan tavoittelu on ollut minulle arkipäivää. Lokakuussa sain sen hetkeksi pois, mutta joulukuussa se palasi takaisin romahdukseni myötä. Romahdukseeni kuului monta syytä, pääasiassa rakkaan menettäminen. Mutta en syyllistä ketään, se on minun oma vikani miten itseni tähän päästin ja kuinka kuukauden päivät olin sanomatta kenellekkään mitään. Tuntui vain siltä, että kaikki onnellisuuteni hävisi silloin. Kaikki asiat ja se ihminen, kenet olin saanut vierelleni, olin kerrankin rakastunut todellisesti enkä leikisti. Sen menettäminen sattuu paljon, vaikka ihmettelin itsekkin suuresti miten niin paljon voi satuttaa vaikkei edes kauaa yhdessä oltu. Se tuntui samalta, kuin joku perheenjäsen olisi kuollut. Jokin sisälläni kuoli, oliko se rakkaus? luottamus miehiin? vai jotain muuta?


Joka tapauksessa, siitä pääsee yli. Aikaahan se vaatii, sillä se ei ole niin helppoa miltä kuullostaa "Älä vaan työnnä niitä sormia sinne kurkkuun, yksinkertaista" Ei se mene niin. Itse pystynyt nyt olemaan 6 päivää oksentamatta yhtään mitään, se on jo aikamoinen saavutus - kyllä, olen ylpeä itsestäni. Urheilun ilon olen saanut takaisin, olen paljon positiivisempi ja pirteämpi nykyään (: Jotkut ihmiset väittävät että urheilu on minulle pakkopullaa - Käyn salilla ja sen päälle juoksemassa 8 km lenkin keviästi. Mutta rakastan liikuntaa - ei se ole pakkopullaa, minä vain pidän siitä niin paljon! Ja ihminen, joka rakastaa liikuntaa - Älä koskaan ota sitä iloa häneltä pois.

Toissapäivänä huomasin, että omistan sellaista jota en koskaan uskonut omistavani tai edes saavani. - ITSETUNTO! Tajusin, että ei jumalauta. Millainen olin ennen ja millainen nyt, Hyväksyin itseni paremmin ja olen paremmin sujut itseni kanssa, luotan itseeni, uskon että ajan mittaan opin rakastamaan jopa hitusen itseäni.

Katso peiliin. - Se henkilö, joka sinua sieltä takaisin katsoo, tarvitsee sinua enemmän kuin kukaan muu. Se henkilö haluaa että hyväksyt itsesi, että näet kokonaisuuden, sen kauneuden/komeuden joka peilikuvana sinulle heijastaa. Usko itseesi, rakasta itseäsi niinkuin haluaisit muidenkin sinua rakastavan. Sillä pääsee pitkälle, älä tee sitä virhettä jonka minä tein. - sillä voi menettää elämänsä tärkeimmät hetket & asiat. - SINÄ olet kaunis!


LMFAO - Sexy and i know it!

Viikonloput kaikille! (:
P.s: you are sexy and you know it ;p

2 kommenttia: